Lautanauha on yksi tuollainen perinnekäsityö jolle voi löytää nykyaikaisia sovelluksia jos jaksaa. Itse vain teen ajattelematta sen kummemmin missä niitä voi käyttää. Larppaaminen on mainio tekosyy. Nauhaa tehdään pyörittelemällä loimessa kiinni olevia lautoja ja laittamalla kudelankaa sinne väliin. Jos kiinnostaa tietää enemmän niin voitte googlettamalla löytää tarkempiakin ohjeita. Nyt kerron vain omasta suoritteestani.
Kuten perinteeseen kuuluu tein ensin laudat. Perinteeseen kuuluu myös hukata ne pian valmistamisen jälkeen mutta ajattelin tälläkertaa pidättäytyä tästä osasta. Jos joku on nähnyt viimeksi tekemiäni lautoja niin saa ilmoitella. Luultavasti ne ovat kuitenkin jossain muuttokuormassa eli niitä ei tulla enää koskaan näkemään. Lautojen tekeminen on helppoa. Otetaan A3 kokoisen lehtiön taus tai tarpeeksi muuta vankkaa pahvia ja leikataan siitä 7x7 sentin kokoisia neliöitä. Isketään neliöitten kulmiin reiät rei'ittimellä ja pyöristetään kulmia mattoveitsellä. Lopuksi numeroidaan tai luovasti väritetään levyjen kulmat. Ja siinäpä on laudat. Paremmat saa isommalla vaivalla tai kaupasta, mutta kyllä noilla tekee.
Aluksi tein leveähköä vyötä seitsemästä veljeksestä kahdellatoista laudalla ja siitä tuli ihan tasalaatuinen yllättäen. Se valmistui myös paljon nopeammin kuin olisi voinut odottaa koska lanka oli kuitenkin aika paksua. Yli kaksi metriä nauhaa parissa päivässä on ihan hyvä suoritus laiskasti tehden.
Jotta pääsisin sitten kunnolla kärsimään tämän parissa piti vaikeustasoa tietysti nostaa kerralla kunnolla. Nyt on keskeneräisenä paljon ohuempi ja fiinimpi neljällätoista laudalla kudottava nauha jossa olen käyttänyt ohutta villalankaa ja kalastajalankaa. Tämä kuvio vaatii myös lautojen ryhmissä pyörittelyä erisuuntiin, mutta sitä tehdessä on myös oppinut runsaasti nauhan rakenteesta ja lukemisesta. Tätä tehdessä ei valitettavasti voi samalla esimerkiksi katsoa televisiota tai tehdä muutakaan, koska pitää laskea rivejä ja yrittää muistaa mikä on myötä ja mikä vastapäivä. Ehkä jollekin paremmin multitaskaavalle ihmiselle tämäkään ei ole ongelma. Alla olevassa kuvassa voi myös havaita nauhan vasemmassa päässä virheen. Hups.
Molempien nauhojen mallit on otettu Viivi Merisalon "Nauhoja"-kirjasta, jonka pitäisi löytyä kaikista kirjastoista. En tiedä löytyykö, mutta pitäisi. Selkeästi alan perusteos.
Muuta ajankohtaista:
Villatakkikin edistyy, sain äsken valmiiksi toisen etukappaleen. Ongelmia tuotti kuvion säätäminen etupuolelle sopivaksi, joka vaati oikeasti mallikuvien piirtämistä ja silmukoitten laskemista. Voi että oli hupia moneksi tunniksi.
Cosplaypukuni tämän vuoden ropeconiin valmistuu. Hitaasti. Tänä vuonna tähtään siihen että se on valmis ennen tapahtuman alkua ja vieläpä niin että sitä ei tarvitse ommella jonottaessa. Valmiina on korsetti ja alushame joista voisin myös ottaa kuvia ja laittaa tänne, mutta en nyt yöllä. Yöllä kuvaaminen on aika typerää hommaa kun luonnonvalo on jossain toisaalla. Tämän voi todeta vaikkapa katsomalla kahta kolmesta juuri laittamastani kuvasta jotka on kuvattu yhden lampun avulla kiiltävällä nahkasohvalla.
