Aikahyppy Helsinkiin

Ah. Minulla on blogi. Jatketaan sulavasti siitä mihin jäin. Arcanum: en pelannut sitä nytkään läpi. Hajosin totaalisesti jyrkkään vaikeustasoon, joka selkeästi odotti minulta jonkinlaista grindausta tai jotain vastaavaa. Arx Fatalis: aion ostaa tämän GOG:ista joku päivä ja pelata läpi. Josko se vaikka toimisi jouhevammin "uudella" koneellani.

Mitäkö sitten olen tehnyt? Olen pelannut useita pelejä. Joitakin jopa läpi. Olen muuttanut Helsinkiin (kolme vuotta sitten, mutta kuka näitä laskee) ja olen tehnyt jonkin verran käsitöitä. Lisäksi opiskelen, mutta sen eteneminen on taas vähän vaiheessa.

Projekti A-Z on ottanut pahasti takapakkia kun päätin siirtyä nykyaikaan ja laitoin koneelleni Steamin. Alun vastahakoisuudesta huolimatta tämä tulevaisuuden pelijakelun airut on tähän mennessä onnistunut tuplaamaan pelikokoelmani. Ennen piti sentään vaivautua ovesta ulos kaivamaan alelaareja, mutta nyt kaikki sujuu kätevästi kotikoneelta. Voimme havaita pikaisella selaamisella että A:n ja Arcanumin väliin on ilmestynyt kolme peliä lisää.

Käsitöiden listalta löydämme muutaman kirpputorilöydön säätämisen hieman istuvammaksi, yhden keskeneräisen tunikan (ts. kangaspalan ja idean) ja useita neuleita jotka ovat jossain vaiheessa valmistumassa.

Lopettaakseni saavutuksiin kerron hieman parista pelistä joiden kanssa on kulunut aikaa. Näitä siis ei tarvitse enää pelata toista kertaa. Mikä helpotus.

Deus Ex: Human Revolution

Kaikkien aikojen suosikkipeleihini kuuluu Thief-trilogia. Tässä on parasta löytämääni hiiviskelyä sitten viimeisimmän Thiefin. Pelit jotka antavat vapaasti valita etenemistavan ja tarjoavat vaihtoehtoisia reittejä, ratkaisutapoja, taitoja itsensä toteuttamiseen ilahduttavat minua suuresti. Varsinkin jos se tarkoittaa että saan hiiviskellä ympäri varastorakennuksia tainnuttaen vartijoita, jotka voin sen jälkeen kasata pinoihin siivouskomeroon.

Myös juoni pysyi kiinnostavana loppuun asti ja pelin teemat pitivät scifin ja kyberpunkin ystävän mielenkiinnon yllä. Ainoa kammotus olivat pakolliset pomotappelut, joista ei voinut rullailla ohi varjoissa. Onneksi pelissä on yksi liian tehokas ase, jos ei ole kiinnostunut pitämään taistelua yllä pitkään.

Borderlands ja Borderlands 2

Voi veljet miten hyvää co-op viihdettä. Sen jälkeen kun valitin Aliens vs Predatorin kanssa siitä, että en osaa oikein pelata FPS-pelejä, olen saanut kyllä yllin kyllin harjoitetta taiteenlajissa. Pelien graafinen asu on miellyttävä ja itse pelaaminen juuri tarpeeksi epärealistista, absurdia ja haastavaa, että voi tuntea olonsa sopivan sähköistetyksi pelatessaan. Pieni miinus muutamasta ärsyttävästä bugista ja siitä että kun on kerran pelannut co-opina ei enää halua pelata yksin.

Left 4 Dead 2

Ja lopun ajan onkin sitten vienyt tämä. En edes tiedä mitä sanoa. Ette halua nähdä Steam-statistiikkoja ajankäytön suhteen. Yhteistä tälle ja Borderlandseille on se että molemmat ovat ehdottomasti parhaimmillaan moninpelinä. Erona onkin sitten se että siinä missä Borderlands ei rankaise kuolemasta, epäonnistumisista tai mistään muustakaan pientä näpäytystä rankemmin, tämä rankaisee. Todennäköisesti kutistat kuolemalla tiimin pistesaldoa ja hankaloitat muiden peliä, mahdollisesti se aiheuttaa koko pelin häviön. Toisin kuin Borderlandsissa tässä myöskin pääset metsästämään kanssapelaajaa joko hirviönä tai hirviönmetsästäjänä. Se tunne kun hyppäät katolta suoraan pahaa aavistamattoman uhrin päälle ja suoritat hieman avosydänkirurgiaa takakujalla paljainkäsin lämmittää pitkään.

Neverwinter

Joskus pelasin WoW:ia. En kuitenkaan enää vuosiin. MMORPG:it eivät ole kiinnostaneet minua hetkeen ja vaikka olen testannut lyhyesti muutamaa ne eivät ole pitäneet yllä mielenkiintoani. Tätä olen pelannut nyt viikon antaumuksella. Peli on ilmainen ja toimii modernisti mikromaksuilla. Rahaa saa pulittaa laukuista, pankkitilasta, nopeammista hevosista ja joistain pelinhelpottajista kuten enchantmenteista. Eniten pelissä miellyttää sen Dungeons & Dragons pohja. Kaikki vaikuttaa niin tutulta kun Neverwinterissä ollaan kuitenkin vierailtu aiemminkin. Pelin Foundry ominaisuus on asiaan liittyen myös mieluisa. Se antaa työkalut luoda ja julkaista tehtäviä ja kampanjoita, joita muut voivat pelin sisällä pelata. Tähän mennessä pelaamani ovat tuoneet kovasti mieleen dunkun pelaamisen.

Mistä tulikin mieleeni että tekisi mieli pelata dunkkua. Ehkäpä saan jotain aikaan kesän aikana netin kautta.

Hyvää kesän alkua ja toivottavasti kirjoitan tänne useammin.